Pienen pieni ihminen.

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Viikko sitten, 23. elokuuta 2014 kellon osoittaessa lukemia 07.29 pieni poikamme näki ensikertaa päivänvalon. Syntyessään hänellä oli painoa 3515g ja pituutta 50cm. 

Kutsumme häntä nimellä Juuso.

Kotiuduimme sairaalasta tiistaina, ja sen jälkeen päivät ovat kuluneet vauva-arkeen totutellen - imetystä, päiväunia, valvomista, vaipanvaihtoa, vatsanväänteitä, vaunuttelua, ihmettelyä, välillä hieman itkeskelyä ja loputonta hymyilemistä. Viikko on hujahtanut ohi nopeasti, vaikka ensimmäisinä päivinä sairaalassa ainut toive oli, että päästäisiin pian kotiin. Mielessä on paljon, paljon kerrottavaa ja kirjoitettavaa, mutta ehkäpä ne pikkuhiljaa siirtyvät ajatuksien tasolta tekstiksi kunhan arki ja mieli antaa myöden.

Voihan kutitus!

Sieltä se sitten tuli - nimittäin lähete verikokeille huomisaamuksi. Ajan saaminen oli hieman kortilla, mutta kaikeksi onneksi huomiselle löytyi vapaata. Syynä ylimääräisiin verikokeisiin on voimakas kutina, joka on muutaman päivän vaivannut kutitellen vain sieltä täältä. Eilisen päivän aikana raapimiseen tuli kuitenkin muutos, kun koko vartalo on alkanut syyhyämään hillittömästi, ja viime yönä nukahtaminen tuntui ylivoimaiselta kun raapimiselta ei saanut rauhaa. 

Soittelin neuvolaan soittoajan alettua, ja sain lähetteen asian eteenpäin viemiseksi. Verikokeilla tarkistetaan tämänhetkiset maksa- ja sappiarvot, ja mietitään sitten, mitä jatkossa tapahtuu. Omalla äidilläni nämä arvot ovat olleet hänen kaikissa raskauksissaan koholla, ja jossain luki, että vaiva voisi olla perinnöllinen. Kaikesta huolimatta, toivon, että tulokset tulisivat perjantaihin mennessä - ehkäpä sitten olemme hieman viisaampia! 

Pihviponin eiliset iltapusut pikkumiehelle.

Pikkuihmiselle unikaveri

Muutama lankakerä poikavärejä eksyi ostoskoriin viimeisten kauppareissujen aikana. Ensin valkoinen, sitten sininen ja lopuksi näiden kaveriksi vaaleanvihreä. Pian värit muuttuvat virkkuukoukun kautta kukkasiksi, ja yhteenompelun jälkeen näistä pitäisi tulla meidän pienelle pojalle ikioma unikaveri. Lopputulosta odotellessa, toivottavasti valmista on ennenkuin poika näkee päivänvalon. :)

Onnea, minä!

Viime keskiviikkona, 13. elokuuta vietin 21-vuotissyntymäpäiviäni. Ehtisin siis näin ollen kasvattamaan ikälukuani aavistuksen verran, ennenkuin pikkuinen ulos tupsahtaa! Päivä kului rauhallisissa merkeissä - iltapäivällä kävimme Markuksen kanssa Raision Myllyn Ricossa syömässä isovanhempieni kanssa. Lautaselleni päätyi tuolloin herkullinen lehtipihvi kera rapeiden perunoiden ja jälkiruuaksi daim-jäätelöä muiden hörppiessä kahvia.

Alkuillasta suuntasimme vanhempieni luokse syntymäpäiväkahvitteluille, jotka ihana äitini minulle järjesti. Tarjolla oli muun muassa vadelmajuustokakkua sekä mustikkamuffineja, eikä varmasti jäänyt herkkuhammasta kolottamaan herkullisten tarjoilujen jälkeen. 

Haluan vielä sanoa kiitos kaikille ihanille läheisilleni, kenen kanssa syntymäpäiväni sain viettää. Olette kaikki todella rakkaita ♥

Viimeisenä esittelen teille vaippakakun, jonka sain samalla! Vauvakutsuja ei ehditty järjestämään, mutta kakun kuitenkin äitini oli minulle ihan itse tehnyt; kakusta paljastui niin ikään vaippoja, Herra Hakkarainen - uniriepu, tutteja ja tuttipullo, ja teemaan sopivasti kakku oli koottu vaaleansinisestä! Tätä en ole raaskinut purkaa vieläkään, vaan tuolla hoitopöydällä se on esillä ja ihasteltavana. :)

Neuvola rv. 37 + 5

Tuttuun tapaan mitat tältä kerralta ja viime kerralta. :)

RV 37 + 5 ( RV 35 + 5 )

Paino 78,9 kg ( Paino 76,4 kg )

Kohdunpohjan korkeus 31 cm  (Kohdunpohjan korkeus 31 cm )

Sydämensyke + 142 ( Sydämensyke + 130 )

Liikkeet ++ ( Liikkeet ++ )

Viimeviikolla otetuissa verikokeissa kaikki oli normaalisti, hemoglobiini oli pysynyt normaalina. Pissassa puolestaan oli ollut hieman jotain tulehdukseen viittaavaa, mutta tänään kaikki oli neuvolassa kuitenkin normaalisti. Uusi aika tuli reilun viikon päähän, joskin neuvolassa kovin toivottiin, että seuraavalla kerralla saavuttaisiin kahdessa osassa :)

Ihania Barbapapoja!

Aina välillä eteen tulee tietynlaisia pakko saada - juttuja. Näin kävi viikko sitten, kun eräässä Facebookin vauvaryhmässä silmiini osui setti 62cm kokoisia Barbapapa-vaatteita. Onnekseni en ole tämän hullutukseni kanssa yksin, vaan myös Markus on yhtä osallisena näiden hankintaan! :)

Eräänä päivänä postiluukusta paketti kolahtikin kotiin, ja sieltä paljastui yllä olevassa kuvassa esitteillä oleva pikkuinen pyjama. Tämän lisäksi paketissa oli alla kuvatut t-paita ja body, jotka ihan varmasti pääsevät kaikki aikanaan käyttöön. 

Lisäksi aiheeseen sopivasti voin esitellä myös melko tuoreen hankintamme, nimittäin pikkuihmisen leikkimaton. Ja mikä parasta, tähän samaan syssyyn se sopiikin esitellä - onhan se kerran Barbapapa-leikkimatto! Tämä löytyi paikalliselta lastentarvikekirpputorilta hintaan 15e, ja on hyvässä kunnossa ja pesun jälkeen lähestulkoon kuin uusi.

Kihlajaiset

Kuluneena perjantaina, 8. elokuuta, vietimme iltaa lähisukulaistemme kanssa kihlajaistemme merkeissä. Ihan niin tuore juttu kihloihin menomme ei kuitenkaan aivan ole, vaan se tapahtui vuosipäivänämme 1. elokuuta. Tuona päivänä vietimme vuosipäivää lähtemällä illalla Turkuun syömään, ravintolaksi valikoitui monien joukosta jokirannassa sijaitseva Blanko. 

Ruuan jälkeen jatkoimme iltaa jokirantaa pitkin hiljalleen kävellen ja välillä istuskellen, samaan aikaan rannassa oli menossa Gangut Regatta - purjelaivatapahtuma. Ilta oli ihanan lämmin ja rauhallinen.

Perjantaiksi olimme kutsuneet molempien lähisukulaiset kotiimme koolle. Itse tuskailin tarjottavien kanssa koko edelllisen illan, mutta ilmeisesti ne onnistuivat ainakin ihan kohtalaisesti! :) Tarjolla oli kahden sortin suolaista piirakkaa, makea mustikkapiirakka sekä hedelmätäytekakku. 

Ilta onnistui meidän mielestämme hyvin, ja itse olin ainakin ihan poikki sen jälkeen jaloilla olosta. Kiitos vielä kaikille vieraillemme! :)

Valokuvauksessa

Rv. 35 + 3

Kävimme viikko sitten valokuvauksessa naapurikunnassamme. Alkuraskaudesta selailin paljonkin eri kuvaajien sivuja, katselin masukuvia ja vertailin näitä keskenään ajatuksena, että minäkin haluan loppuraskaudessa valokuviin. Ajatus kuitenkin hieman jäi ja painui unholaan, kunnes yhtenä iltana edellisviikolla yllärisairaalakäynnin jälkeen iski haikeus - kohta tämä onkin ohi. Sillä hetkellä taivuttelin itseni takaisin tietokoneen äärelle, ja sähköpostia lähti muutamille kiinnostaville kuvaajille. 

Näistä kaikista kuvista kiitos Kimmolle, joka lyhyellä varoitusajalla lähti meidän kuvaajaksi! :)

Neuvola rv. 35 + 5

Eilen kävimme aamupäivällä jälleen neuvolassa, ja tällä kertaa normaalin tarkastuksen lisäksi tehtiin synnytystapa-arvio.  

RV 35 + 5 ( RV 33 + 4 )

Paino 76,4 kg ( Paino 75,9 kg )

Kohdunpohjan korkeus 31 cm  (Kohdunpohjan korkeus 28 cm )

Sydämensyke + 130 ( Sydämensyke + 140 )

Liikkeet ++ ( Liikkeet ++ )

Pissassa kaikki ei ollut ihan kohdallaan, arvot viittasivat oireettomaan virtsatietulehdukseen. Ensiviikolla olisi muutenkin suunta labraan verikokeille, ja samalla pitäisi viedä virtsanäyte tutkittavaksi. Synnytystapa-arviosta en oikein osaa sanoa sen enempää, kuin että kaiken pitäisi olla kohdallaan alatiesynnytystä varten. Vauvan painoarvioksi annettiin 3000-3500g, mutta se jää nähtäväksi. Kohdunsuun tilanne oli samanlainen kuin viikko sitten. Seuraava aika onkin kahden viikon päästä 14. päivä, joka on ihan tavallinen terveydenhoitajan käynti.

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut monenlaista - on tullut tehtyä muutamia hankintoja, pesty vauvapyykkiä, mietitty sairaalakassia, käyty mahavalokuvauksessa ja nautittu kuin myös samalla hieman tuskastuttu helteistä. Yölliset lämpötilat ovat ajaneet meidät makuuhuoneesta olohuoneeseen nukkumaan, ja olo on kuin retkellä olisi! Nyt olisi kuitenkin aika paneutua imurin pariin ja jättää tietokone ainakin hetkeksi. Ilokseni sain hetki sitten jo nähtäväksi tiistaisen kuvauksen tuotokset, joista hieman esimakua jo alla. :)

© Kimmon Galleria