Kultapieni, älä tule ihan vielä...

Eilen illalla sateli ponipusuja pikkuiselle.  ♥

Muutamana viimepäivänä olen aamuisin tuntenut kuukautisten oloista kipua alavatsalla ja alaselässä. Tähän mennessä kipu on helpottanut, kun on noussut ylös sängystä, tepastellut hieman ympäri asuntoa ja muuten ottanut rauhallisesti. Tänään aamulla nousin 8 aikoihin, olo oli aikaisempia päiviä tukalampi, eikä mennyt ohitse tavalliseen tapaan. Hain sopivaa asentoa sängyssä että sohvalla, kipitin välillä vessaan, söin, join, venyttelin ja hengittelin, otin särkylääkettä ja toivoin olon helpottavan. 

Helpotusta kuitenkaan ei tullut, kipu oli välillä hyvin voimakasta ja onneksi välillä siedettävämpää. Muutamina hetkinä huokaisin jo helpotuksesta, että nyt se on ohi, kunnes uudet kivut valtasivat kropan. Omassa neuvolassamme soittoaika alkaa 12 aikaan, jonne päätin sinnitellä ja kysellä hieman neuvoa. 

"Mikäli synnytys on lähtenyt käyntiin, sitä ei enää yritetä estellä mitenkään. Suosittelisin käymään äitiyspolilla tarkastuksessa, niin saa itselleen mielenrauhan tai selvyyden, mitä on meneillään" olivat neuvot lyhykäisyydessään, ja pienen vetkuttelun jälkeen sain soitettua suositeltuun numeroon. Puhelimessa kehoitettiin kuuntelemaan omia tuntemuksia, ja jos olo on epävarma, saa tulla käymään niin katsotaan, onko kaikki kunnossa.

Äitini lähti kuskiksi, kun suuntasimme Markuksen kanssa Tyksiin tarkastuskäynnille. Ensin otettiin pissat, ja tämän jälkeen pääsimme jonottamatta sydänäänikäyrille, joita otettiin reilun puolen tunnin ajan. Sykkeet huitelivat hieman vaihtelevasti 135 ja 160 välillä, hieman riippuen liikuttiinko masussa vai ei. Tässä vaiheessa omat kipuni hieman helpottuivat, ja melko rennoin mielin sai puolituntisen viettää.

Käyrien jälkeen siirryimme odottelemaan lääkäriä, ja odotteluaulassa supistukset alkoivat jälleen. Hetken istuskelun jälkeen pääsimme sisälle, jossa katsottiin kohdunsuun tilanne, tarkistettiin vauvan asento ja käytiin jälleen kerran päivän vaivat läpi. Vauva oli raivotarjonnassa, ja ultralla yritettiin ottaa mittoja painoarviota varten. Päästä mittaa ei saatu, mutta muuten lukemat antoivat tämän hetken arvioksi 2300g (rv. 34 + 3 ). Kohdunsuu oli lähtenyt hieman avautumaan ja kohdunkaula lyhentynyt, muttei kumpikaan vielä hälyttävästi. Lääkäri hieman vihjasi, että tuskimpa vauva malttaa oleilla masussa laskettuun aikaan saakka, mutta tämä jää nähtäväksi, milloin tuo veijari päättää tosissaan tulla! 

Itse olen läpi raskauden ajatellut, että synnytys on siellä elokuun lopussa, todennäköisesti menee aavistuksen verran ylikin. Tämän vuoksi tämänpäiväiset puheet mahdollisesta synnytyksestä - mikäli se olisi lähtenyt käyntiin - tuntuivat sekoittavan pään ihan täysin. Nyt hieman sekalaisin ajatuksin istuskelen sohvalla, kärvistelen välillä supistuksien tahdissa ja kuulostelen (kylkiluut hellänä) vauvan hyvin aktiivista iltaelämää potkujen ja venyttelyjen kera. Toivon koko sydämestäni, että pikkuinen viihtyisi vielä yksiössään muutaman viikon ajan - ei tänne nyt sentään niin kova kiire ole, vaikka me odotammekin häntä kovasti! :)

Neuvola rv. 33 + 4

Tänään päivällä oli jälleen luvassa perusneuvolakäynti. Aikaisempaan tapaan laittelen jälleen tämän kerran mitat edelliskerran rinnalle. :)

RV 33 + 4 ( RV 31 + 4 )

Paino 75,9 kg ( Paino 74 kg )

Kohdunpohjan korkeus 28 cm  (Kohdunpohjan korkeus 26 cm )

Sydämensyke + 140 ( Sydämensyke + 135 )

Liikkeet ++ ( Liikkeet ++ )

Painoa oli jälleen tullut lisää, kuulemma johtuu lähinnä turvotuksesta, joka oli lisääntynyt viimekerrasta. Ennen sydänäänten kuuntelua terveydenhoitajamme yritti tunnustella, missä tarjonnassa pikkuinen tällähetkellä on. Pienokainen aiheutti hieman päänvaivaa, ja tarjonnan muoto jäi selvittämättä. Kuun viimeinen päivä on synnytystapa-arviointi, ja tuolloin sitten asiaan perehdytään paremmin. Mikäli vauva ei ole kääntynyt, saadaan mitä ilmeisimmin lähete Tyksiin, jossa yritetään sitten käännellä, mikäli tarve vaatii.

Tulevina päivinä ajattelin hieman perehtyä sairaalakassin saloihin ja täyttää netissä sairaalan esitietolomakkeen. Hieman tylsä postaus tällä kertaa, mutta jospa saisin huomenna aikaiseksi kuulumispostausta kuluneesta viikosta ja viimeaikojen tekemisistä. :)

33 + 0

Taas on viikko vierähtänyt eteenpäin, ja raskausviikkoja kasassa on nyt jo 33 + 0! Aika tuntuu menevän kauhean nopeasti, ja ihan pian heinäkuukin on jo puolessa välissä. Siitä kuukausi eteenpäin ja itselleni ikää tulee 21v, ja niillä nurkilla alkaakin sitten synnytys olla hyvin lähellä... 

Viimepäivinä liitoskivut ovat kiusanneet enemmän kuin ennen. Kipeintä tekee yöaikaan; vessassa juoksemista on ollut kolmisen kertaa yöaikaan, ja joka kerta sängystä nouseminen on yhtä kova pinnistys, kun lonkkia ja alavatsaa vihloo kipeästi. Samojen kipujen myötä nukkessa asennon vaihtaminen on mahdotonta, joka ikinen kerta havahtuu hereille kivusta, kun siirtyy kyljeltä toiselle tai selälleen. Turvotusta on ilmaantunut etenkin jalkateriin, mutta myös muualle kehoon.

Kun vertaan tämänhetkistä mahakuvaa parin viikon takaiseen kuvaan (katso!) on kasvua havaittavissa. Viimepäivinä sitä on alkanut miettimään, mitä kaikkea tässä vaiheessa raskautta pitäisi olla valmiina? Meillä oikeastaan taitaa olla jo kaikki hankinnat tehtyinä, ellei kuluvia käyttötavaroita lasketa. Missä vaiheessa se sairaalakassi kannattaa pakata - niin monenmonta pientä kysymystä on mietittävänä. :)

Maatalousmessuilla!

Torstai-aamupäivällä auton keula kääntyi kohti Oripäätä, ja päätepisteessä odottivat meitä Okra-maatalousmessut. Itse olen tapahtumassa aiemmin käynyt kahdesti, ja Markus puolestaan monta, monta kertaa enemmän! Molemmilta kerroilta itselleni on mieleen jäänyt kuitenkin vain positiivinen kokemus, joten tänne oli tänäkin vuonna suunnattava.

Messualuetta on kierrettävänä ihan kiitettävästi, tapahtuman kotisivujen mukaan 23 hehtaaria. Jännitin jo etukäteen, että miten jaksan koko päivän kävellä; alkaako selässä ja jaloissa kivistää jo ennen puoliväliä... Kaikesta huolimatta jaksoin päivän oikein hyvin, illalla tosin jaloissa tuntui päivän kävely. Selkä ei kipuillut lähes lainkaan, ja välillä jalkoja lepuuttelin istuskelemalla hetken aikaa. Paikassa on niin paljon nähtävää ja katsottavaa, että itse olisin voinut viettää vielä toisenkin päivän aluetta kierrellessä; silloin ei olisi tarvinnut pitää hoppua, ja olisi ehtinyt nähdä kaiken.

Messualueelta löytyi niin paljon kaikenlaista, että vaikea näkemää on alkaa luettelemaan; monennäköistä lehmää ja hevosta, lampaita, traktoreita ja muita työkoneita, kuin myös paljon asioita, jotka maatalouteen eivät liittyneet mitenkään. Paikalta löytyi niin huvipuistolaitteita kuin monenmoista vaatemyyjää sun muuta.

Tuli ostettua kotiinviemisiäkin; nimittäin Valtra myi pehmolelutraktoreita, joista punainen yksilö tarttui meidän mukaan ja siirtyy odottamaan leikkijää! Kahden vuoden päästä mennään sitten uudestaan, kun messut jälleen järjestetään! :)

Neuvola rv. 31 + 4

Aamupäivällä meillä oli jälleen neuvolakäynti, jolla käytiin läpi ihan perusjutut - paino, verenpaineet ja vauvan sydänäänet sun muuta. Mahassa ei ollut tapahtunut suurta kasvua, ainakin mitat olivat pysyneet samana. Selässä kasvu kylläkin tuntuu, sillä viimeisen viikon aikana kuvioihin ovat ilmaantuneet selkäkivut.

Listaan hieman taas viimekertaisia ja tämänpäiväisiä mittoja. :) Seuraava käynti ajottuukin parin viikon päähän, ja lääkärikäynti on kuun viimeinen päivä.

RV 31 + 4 ( RV 28 + 5 )

Paino 74 kg ( Paino 71,4 kg )

Kohdunpohjan korkeus 26 cm  (Kohdunpohjan korkeus 26 cm )

Sydämensyke + 135 ( Sydämensyke + 147 )

Liikkeet ++ ( Liikkeet ++ )

Paino oli siis jälleen noussut, samaten verenpaine. Minulla on ollut ennen raskautta ja koko raskauden ajan alhainen verenpaine, joka nyt oli kuitenkin hieman kohonnut. Lisäksi kävimme terveydenhoitajan kanssa hieman ajatuksia synnytykseen liittyen. Viimepäivinä olen itse miettinyt synnytystä, ja sitä, etten jännitä synnytystä lähes ollenkaan. Tai ainakaan vielä mitään synnytyspelkoa ole ilmaantunut. Tätä enemmän jännitän synnytyksestä ja raskaudesta toipumista sekä uutta arkea. Tämän lisäksi itseä hieman hirvittää, jos synnytyspelko iskee yhtäkkiä ja on ikäänkuin lamaannuttavaa. 

Kotiinviemisiksi tuli äidinmaitokirjanen ja sikiön liikelaskentaohjeet. Liikelaskentaa tulisi tehdä tarpeen mukaan, eli juurikin silloin, jos vauvan liikkeet ovat olleet vähäisemmät. Itselläni tuota ongelmaa ei ole ollut, sillä pikkukaverin potkut ja venkoilut tuntuvat etenkin iltaisin ja yleensäkin makuulle käydessä hyvinkin voimakkaasti. Heti kun pääsi kehumaan, oli päivän aikana liikkeet hyvin laiskoja ja hyväkun potkuja edes tuntui. Kuuntelimme kotidopplerilla sydänääniä, ja siellähän ne kuitenkin tuttuun tapaan olivat! :)