Valkoisia pöllöjä

Vihdoinkin ne ovat valmiit! Nimittäin valkoiset pöllövillasukat, joiden valmistumista on odoteltu helmikuulta asti. Tänään kuitenkin pöllöt saivat silmät, ja ovat valmiit käyttöön. Omiin harrastuksiini voisi luetella käsityöt, joita tulee tehtyä silloin tällöin - välillä ahkerammin, välillä vähän vähemmän ahkerammin. Viikonloppuna saimme parvekkeemme vihdoin ja viimein kuntoon, ja siellä on ollut mukava istuskella ja nauttia auringonpaisteesta. Viikonloppuna kädessä pysyi virkkuukoukku, tänään neula ja lanka. :)

Maisa on oikea seuraneiti, joskin kuvaa ottaessa voisi pysytellä liikkumatta
 - oli sitten missä asennossa tahansa. :)

31 + 0

Lauantaina viikkoja tuli sitten täyteen 31. Olen itse kokoajan kuvitellut, että nyt tulee 30 täyteen, muttei siis sittenkään. Pientä masukuvaa nyt siis viikolta 31 + 0. :)

Katselin hieman netistä ja kirjoista, mitä viikolla 31 tapahtuu. Kaksplussan sivulla sanotaan näin: "Sikiön paino: 1600 g - Sikiön pituus päästä peppuun: 26,5 cm - Koko pituus: 36 cm. Nyt lapsen kehoa peittävä lanugo-karvoitus alkaa pikkuhiljaa hävitä. Sitä on kuitenkin vielä selässä ja olkapäillä. Lapsella on jo hiukset päässä. Hänen ihonsa rasvapitoisuus lisääntyy edelleen, ja iho muuttuu entistä sileämmäksi.Lapsella ei enää ole yhtä paljon tilaa liikkua kohdussa. Hän kuitenkin jatkaa potkimista ja käsillä jyskyttämistä." Vaikea kuvitella, tuonne mahaan voi tosiaan mahtua tuollainen! Ja vielä viikkoja matkaa laskettuun aikaan ihan sopivasti...

Perjantain ja lauantain välisenä yönä muodostin itselleni kauhukuvia uusiutuvasta pahoinvoinnista. Mahassa oli kutkuttava tunne, ja oksennus tuntui olevan tyrkyllä kokoajan. Ja sieltä se ennen nukahtamista, ja sen myötä väsymys hävisi ja loppuyö kului katkonaisten unien kera. Toivottavasti tämä jäi yhteen kertaan. 

Närästys.

Siinä se, lyhyesti ja ytimekkäästi. Viime viikkoina arkeeni on tullut uusi lisä, jonka saapumista en kovin innoissani kylläkään odottanut. Uusi ystäväni on tätä nykyä jatkuvasti mukana kulkeva Rennie - paketti, jos vaikka kurja tunne muuttaa vierailuajankohtaa illasta johonkin muuhun vuorokaudenaikaan. 

Alkuraskaudessa kärsin satunnaisesta närästyksestä muun pahoinvoinnin ohessa. Tuolloin vaiva oli paljon siedettävämpi kuin oksentaminen, joten olin onnellinen niistä päivistä, kun vain närästi ja sen sai helpotettua napsaisemalla tabletin tarpeen tullen. Alkuraskaudessa koin voimakasta pahoinvointia, ja oksentamista oli pahimpina aikoina niin paljon, etten jaksanut laskea yli kolmeenkymmeneen oksentaessani pitkin päivää. Onnekseni pahoinvointini otettiin tosissaan, en joutunut kuuntelemaan vähättelyä ja pääsin rajun painonputoamisen jälkeen päivystykseen lepäilemään tippapullon kanssa.  

Alkuraskaudesta ja oksentamisesta kuitenkin tähän hetkeen; siis loppuraskauteen ja närästykseen. Närästys alkaa hieman vaihtelevasti iltaseitsemän ja kymmenen välillä, ja jatkuu nukkumaanmenoon asti. Toivon kuitenkin, että tämä pysyisi nimenomaan illassa ja olisi ohimenevää sorttia, ettei tarvitsisi ympäri vuorokauden kärsiä tästä!

Juhannuksen viettoa

Viime perjantaina, juhannusaattona, pakkasimme auton ja auton suunnaksi otettiin perheeni vuokramökki noin 50 km päästä kotoamme. Sääennusteet eivät olleet lupailleet kovinkaan kummoisia ilmoja juhannusviikonlopuksi, joten varavaatteetkin koostuivat enemmän hupparista, takista ja villasukista kuin hellehatuista ja shortseista. Perjantai-ilta tuli vietettyä syöden ja saunoen, toisilla myös hieman juoden. Melkoinen tuuli kiusasi koko päivän, ja järven aallotkin olivat melkoisia. Rohkeimmat uskaltautuivat uimaankin, muu perhe tyytyi terassilla vilvoitteluun veden sijasta. 

Tarkoituksemme oli nukkua teltassa viikonlopun molempina öinä, mikä hieman kanssamökkeilijöitä hirvitti - onhan ulkona kylmä, kun lämpötila lähenteli viittä astetta. Viileydestä huolimatta teltta kasaan ja untenmaille! Lämpötila laski yöllä neljän asteen tietämille, mutta meillä oli teltassa sopiva lämpötila ison peiton alla. ♥

Lauantaina herättiin aamupalalle, ja 12 jälkeen suunnattiin autolla takaisin kotiinpäin. Ajelimme käymään kotona katsomassa kissoja, jotka hieman hölmistyneinä ihmettelivät, että kehtaammekin tulla takaisin yön poissaolon jälkeen. Arvon neideille ruokaa, ja itselle oli luvassa hieman oleskelua kotinurkissa ennen matkaan lähtöä. Paluumatkalla mökille kävimme laittamassa ponilleni tallin valmiiksi iltaa varten - näin iltatallin tekijän ei tarvitsisi muutakuin taluttaa poniherra sisälle yöpymään. 

Mökillä oltiin takaisin kuuden jälkeen, luvassa oli ruokailua ja illanistumista tulipaikan äärellä makkaraa ja vaahtokarkkeja paistellen. Vaahtokarkkien paiston ideaakin mietittiin, sillä sekä itselläni että nuoremmilla veljilläni on selkeästikin viime vuosina muodostunut vaahtokarkkitraditio; niitä on pakko nuotion äärellä tikun nokassa hieman paistella, vaikka oikeastikkaan kukaan meistä ei niistä lämmitettyinä pidä. Lopputuloksena on yleensäkin se, että pussi tyhjenee raaoista versioista ennen tikkuun päätymistä parempiin suihin ja jäljelle jää sokeriähky.

Sunnuntaiaamun herätys tapahtui kertalaakista, kun ukkonen löi voimakkaasti jyristen jonnekkin lähiseudulle. Kalliopohjainen maasto tärähti ja kaikui iloisesti teltan alla, että sekä minä että Markus pompattiin hereille. Samalla satoi taukoamatta rankasti, joten pötköteltiin teltassa rauhassa tunnin verran ja odoteltiin sateen taukoamista, että päästäisiin syömään ja huussireissulle. 

Sunnuntaipäivään mahtui jo mainittua sadetta ja paikkojen siivoamista sekä saunomista ja syömistä. Iltapäivän puolella suunnattiin takaisin kotinurkille koko porukka autot täyteen pakattuina ja mieli ladattuna alkavaa viikkoa varten. Illalla oli luvassa vielä iltatalli ja ponin hoito, sekä vähemmän miellyttävää hommaa lattian pesun myötä kissaneidin mielenosoituksen myötä. Mukavan viikonlopun myötä kuitenkin jäädään odottelemaan seuraavaa mökkiviikonloppua! :)

Vaativat katseet kotona... :)

Lääkärikäynti ja Ikean hoitopöytä

Eilen, keskiviikkona oli ohjemanumerossa aamupäivällä neuvola ja lääkärikäynti. Kaikki oli niin kuin pitääkin, tai ainakin kovasti näin vakuuteltiin! :) Verikokeella kävin alkuviikosta ja tuloksista selvisi, että hemoglobiini oli lähtenyt laskuun, muttei vielä liiaksi. Nyt hieman vertailua edelliseen käyntiin, ja seuraava käynti neuvolassa onkin meillä 2.7. 

RV 28 + 5 ( RV 22 + 4 )

Paino 71,4 kg ( Paino 68,1 kg )

Kohdunpohjan korkeus 26 cm  (Kohdunpohjan korkeus 17,5 cm )

Sydämensyke + 147 ( Sydämensyke + 150 )

Liikkeet ++ ( Liikkeet ++ )

Neuvolan jälkeen syötiin kunnon aamupala ja lähdettiin Raision Ikeaan ostoksille. Tarkoituksena oli hankkia vihdoinkin (ainakin minun odottama) hoitopöytä. Oltiin päädytty jo aiemmin Ikean Hensvik - hoitopöytään sen kaappiominaisuuden takia - hoitopöydän jäädessä tarpeettomaksi tason voi irrottaa, ja jäljelle jää hyllytilaa vaikka lapsen leluille. :)

Mitään muuta Ikeasta ei tällä kertaa tarttunut mukaan, vaikka mieli olisi tehnyt ostella vaikka ja mitä. Silti hankintahaavelistalle siirtyi muutamia asioita, jotka voisivat olla mielestäni meidän ostoslistalla...

1. Vandring - kuvioharso, 2 kpl / 4,99 e
2. Vandring - nuppinaulakko, 3,99 e
3. Bagis - lasten vaateripustin, 8 kpl / 2,50 e
4. Kläde - nuppinaulakko, 6,99 e
5. Pysslingar - leluarkku, 14,99 e

Nyt kuitenkin hoitopöytä on omalla paikallaan kasattuna, ja suurempien hankintojen listalla on jäljellä enää vaunut. :)

28 + 0

Tänään tuli viikkoja täyteen 28 + 0. Aika on kulunut niin hirvittävän nopeasti, ihan kuin eilen olisi ollut se päivä, kun soitin neuvolaan varatakseni aikaa - tuolloin viikkoja oli kasassa reilut kuusi. 

Nyt jälkikäteen hieman harmittelen, että mahakuvia on tullut otettua aika vähänlaisesti, mutta vielä on varaa parantaa ja tallentaa muistoja tästä pikkuhiljaa alkavasta loppupuoliskosta. :)

Vertailun vuoksi tänään otetun 28 viikon sekä 20 + 4 viikon kuvat peräkkäin - onhan siinä kasvua tapahtunut! :) Napa on pullahtanut vielä pahemmin ulos tähän mennessä kuin alemman kuvan viikoilla, tosiasia taitaa olla, ettei se enää tämänhetkistä tilaa enempää voi tulla ulos. 

Odotettu äitiyspakkaus!

Annika Söderblom © Kela

Viime viikon perjantaina postiluukusta tipahti postin noutolappu, lähettäjäksi kirjattuna Kela ja äitiyspakkaus selvityksenä. Viikon verran kesti paketin tulla sen myöntämisestä, mutta kyllä sitä ehdittiinkin innoissaan jo odottamaan! :) 

Mielestäni kaikki vaatteet ja tarvikkeet vaikuttivat hyvälaatuisilta ja miellyttivät hyvin omaa silmääni. Muutamia tavaroita, kuten mm. makuupussia ja ohuempaa haalaria odottelin oikein kovasti jo etukäteen, mutta täytyy sanoa, ettei mikään tavaroista tuottanut pettymystä. Alle kokosin pienen yhteenvedon omista tämän hetken suosikeistani.

Annika Söderblom © Kela
Ulkohaalari, jossa yllätyksenä tulivat kivat tekstit ympäri pukua.
Potkupuku, jossa rinnassa poninkuvat.
Kevyt toppapuku, jossa oravan kuva. 

Annika Söderblom © Kela
Body ja potkuhousut, yhteensopivat oravan ja tammenterhojen kuvilla.
Potkuhousut, ihanan hempeän väriset.
Body, oravalinjalla jatketaan, söpöt.

Annika Söderblom © Kela
Kuolalappu, pikkuisia kirahveja.
Makuupussi, Finlaysonin Aappa-kuosilla.