Meidän pieni perheemme kasvaa loppukesästä.
Ja me olemme vieläkin onnellisempia kuin ennen.
Aika tuntuu niin pitkältä ja jännittävältä. Sitä toivoo vaan, että kaikki menee hyvin.
Aika tuntuu niin pitkältä ja jännittävältä. Sitä toivoo vaan, että kaikki menee hyvin.
Elämän pienistä asioista kaikista suurin on se,
joka pienuudellaan mullistaa koko elämämme loppuiäksi.
Useamman viikon suunnittelun ja mietinnän jälkeen on aika kirjoittaa ne ensimmäiset lauseet tänne uuteen blogiini. Ensimmäiset sanat tuntuvat hirveän kankeilta eikä ollenkaan järkeviltä, kun ei oikein tiedä mistä aloittaisi! Kuitenkin - mistä blogini tulee kertomaan ja kuka ja ketkä tämän kaiken takana oikein on?
Haluan sellaisen päiväkirjan, johon voin kirjoittaa tekemisiäni ja laittaa kuvia yhteyteen. Kirjoittaa mielipiteitä ja ajatuksia. Julkaista ja jättää julkaisematta. Lukea myöhemmin ja muistella tapahtuneita. Vähän niin kuin Pihvillä, mutta ihan minun ja arkeni ikioma. Aivan ensimmäinen blogini tämä ei ole, vaan olen jo kolmen vuoden aikana kirjoitellut aktiivisesti ja viime aikoina hieman epäaktiivisemmin pienen ponipoikani kuulumisia tänne. Nyt on kuitenkin minun vuoro saada tuon rinnalle ihan ikioma blogi tavalliselle arjelleni ja odotukselle.
Ehkäpä kerron hieman itsestäni - olen Anna, 20-vuotias turkulaisnainen. Asun ihanan avopuolisoni Markuksen kanssa mukavassa kaksiossamme, ja samoissa neliöissä häärää kaksi vuoden vanhaa kissaneitiä. Tällä hetkellä arkeni pyörii pääasiassa kotona, keväästä nauttien, kesää odotellen, mahaa kasvatellen ja tulevaisuutta jännittäen odotellen. Muutama viikko takaperin tuli raskaudessani puoliväli ohitettua, ja nyt käydäänkin viikkoja 21+6.
Näihin sanoihin ja tämän pidemmittä puheitta, tervetuloa seuraamaan meidän elämäämme ja odotusta, joka huipentuu elokuun loppupuolella! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti